Tässä linkki pentujen 4 viikkois kuviin. Hienosti on pennut kasvaneet ja näyttävät jo ihan Wiipottimilta. Kyllä tällaisia kuvia katsellessa pentukuume nousee kohisten.
Möhkön ja Hemmon pennut
t.Enzo
keskiviikko 21. marraskuuta 2007
sunnuntai 11. marraskuuta 2007
Isäinpäivä
Odoteltiin Hemmon kanssa aamulla, että muu väki heräisi ja tulisi tuomaan aamiasta lahjojen kera ja toivottelemaan hyvää isäinpäivää. Onhan meitä tässä perheessä kaksi isää ;)
Aikamme odoteltuamme päätettiin yhdessä tuumin nousta ja mennä alakertaan odottelemaan... Teija valmisti herkullisen aamiaisen ja tarjoili sen minulle ja Hemmolle. Hemmo sai ensimmäiseksi isäinpäivälahjaksi puruluun.
Pojat sitten heräsivät vuorotellen joskus kymmenen aikaan ja tulivat alakertaan samalla muristen jotain joka oli tarkkaan kuunnellen tulkattavissa jonkinlaiseksi onnitteluksi.
Kaukana on ne ajat jolloin pojat kädet täristen tulivat nukkumista teeskentelevän isän sängyn viereen itsetehdyin kortein /lahjoin varusteltuna ja alkoivat laulaa "hyvää isäinpäivää.. hyvää isäinpäivää" Yhtäkaikki hienoja poikia ne on edelleen ja onhan se tärkeää saada edes joskus nukkua vähän pidempään.
t.enzo
Aikamme odoteltuamme päätettiin yhdessä tuumin nousta ja mennä alakertaan odottelemaan... Teija valmisti herkullisen aamiaisen ja tarjoili sen minulle ja Hemmolle. Hemmo sai ensimmäiseksi isäinpäivälahjaksi puruluun.
Pojat sitten heräsivät vuorotellen joskus kymmenen aikaan ja tulivat alakertaan samalla muristen jotain joka oli tarkkaan kuunnellen tulkattavissa jonkinlaiseksi onnitteluksi.
Kaukana on ne ajat jolloin pojat kädet täristen tulivat nukkumista teeskentelevän isän sängyn viereen itsetehdyin kortein /lahjoin varusteltuna ja alkoivat laulaa "hyvää isäinpäivää.. hyvää isäinpäivää" Yhtäkaikki hienoja poikia ne on edelleen ja onhan se tärkeää saada edes joskus nukkua vähän pidempään.
t.enzo
Normaalia koirakäyttäytymistä
Ugh
Pitkän hiljaisuuden jälkeen Larsvintista kajahtaa. Olen tässä jo pidemmän aikaa ihmetellyt Hemmon suhtautumista makupaloihin. Normaalisti jos koiralle antaa jotain herkkupalaa niin se hotkaisee sen alta aikayksikön, mutta ei meidän Hemmo. Se kyllä tulee esimerkiksi keittiöön heti perässä katsomaan jos siellä alkaa jotain puuhaamaan.
Otetaan esimerkiksi voileivän teko. Hemmo istuu ja odottaa ensimmäistä makupalaa, jos se vaikka sattuu olemaan juustoviipale.. se ensin haistaa sitä, mitähän juustoa mahtaa olla, sitten se ottaa sen varovasti suuhun mutta ei tee vielä mitään pitää sitä vaan suussa, nimittäin jos vaikka sattuisi tulemaan esimerkiksi makkaraa joka menee syömisjärjestyksessä juuston ohi.
Jos ei tule niin sitten syödään juusto rauhallisesti purren, mutta jos isäntä eli minä olen laittamassa makkaraa leivän päälle, Hemmo tiputtaa juuston lattialle odottamaan omaa vuoroaan heti makkaraviipaleen jälkeen.
Toinen esimerkki on kun aamulla tai illalla nautiskelen taas voileipää sohvalla. Minulla on tapana antaa aina viimeinen pikkupala Hemmolle. No jos kyseessä on vaalea leipä Hemmo ottaa nätisti leivän päältä vain leikkeen ja jättää leivän syömättä. On tainut raukka kuulla jostain vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Tumman leivän ollessa kyseessä, sekä leipä ja leike maistuu rauhallisesti mutustellen.
Keittiössä Hemmon herkkupaloja mm. Herkkusienet, porkkana, vihannekset yleensä, raaka liha (parhaiten putoaa hyvin marmoroitu murea härän ulkofile)
t. Enzo
Pitkän hiljaisuuden jälkeen Larsvintista kajahtaa. Olen tässä jo pidemmän aikaa ihmetellyt Hemmon suhtautumista makupaloihin. Normaalisti jos koiralle antaa jotain herkkupalaa niin se hotkaisee sen alta aikayksikön, mutta ei meidän Hemmo. Se kyllä tulee esimerkiksi keittiöön heti perässä katsomaan jos siellä alkaa jotain puuhaamaan.
Otetaan esimerkiksi voileivän teko. Hemmo istuu ja odottaa ensimmäistä makupalaa, jos se vaikka sattuu olemaan juustoviipale.. se ensin haistaa sitä, mitähän juustoa mahtaa olla, sitten se ottaa sen varovasti suuhun mutta ei tee vielä mitään pitää sitä vaan suussa, nimittäin jos vaikka sattuisi tulemaan esimerkiksi makkaraa joka menee syömisjärjestyksessä juuston ohi.
Jos ei tule niin sitten syödään juusto rauhallisesti purren, mutta jos isäntä eli minä olen laittamassa makkaraa leivän päälle, Hemmo tiputtaa juuston lattialle odottamaan omaa vuoroaan heti makkaraviipaleen jälkeen.
Toinen esimerkki on kun aamulla tai illalla nautiskelen taas voileipää sohvalla. Minulla on tapana antaa aina viimeinen pikkupala Hemmolle. No jos kyseessä on vaalea leipä Hemmo ottaa nätisti leivän päältä vain leikkeen ja jättää leivän syömättä. On tainut raukka kuulla jostain vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Tumman leivän ollessa kyseessä, sekä leipä ja leike maistuu rauhallisesti mutustellen.
Keittiössä Hemmon herkkupaloja mm. Herkkusienet, porkkana, vihannekset yleensä, raaka liha (parhaiten putoaa hyvin marmoroitu murea härän ulkofile)
t. Enzo
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
